Search results for "ekologinen tila"

Cost-efficiency assessments of marine monitoring methods lack rigor—a systematic mapping of literature and an end-user view on optimal cost-efficienc…

2021

Global deterioration of marine ecosystems, together with increasing pressure to use them, has created a demand for new, more efficient and cost-efficient monitoring tools that enable assessing changes in the status of marine ecosystems. However, demonstrating the cost-efficiency of a monitoring method is not straightforward as there are no generally applicable guidelines. Our study provides a systematic literature mapping of methods and criteria that have been proposed or used since the year 2000 to evaluate the cost-efficiency of marine monitoring methods. We aimed to investigate these methods but discovered that examples of actual cost-efficiency assessments in literature were rare, contr…

Labor as Action: the Human Condition in the Anthropocene

2020

Abstract The Anthropocene has become an umbrella term for the disastrous transgression of ecological safety boundaries by human societies. The impact of this new reality is yet to be fully registered by political theorists. In an attempt to recalibrate the categories of political thought, this article brings Hannah Arendt’s framework of The Human Condition (labor, work, action) into the gravitational pull of the Anthropocene and current knowledge about the Earth System. It elaborates the historical emergence of our capacity to “act in the mode of laboring” during fossil-fueled capitalist modernity, a form of agency relating to our collectively organized laboring processes reminiscent of the…

Consistency of Targeted Metatranscriptomics and Morphological Characterization of Phytoplankton Communities

2020

The composition of phytoplankton community is the basis for environmental monitoring and assessment of the ecological status of aquatic ecosystems. Community composition studies of phytoplankton have been based on time-consuming and expertise-demanding light microscopy analyses. Molecular methods have the potential to replace microscopy, but the high copy number variation of ribosomal genes and the lack of universal primers for simultaneous amplification of prokaryotic and eukaryotic genes complicate data interpretation. In this study, we used our previously developed directional primer-independent high-throughput sequencing (HTS) approach to analyze 16S and 18S rRNA community structures. C…

Assessing past ecological changes in lake Isojärvi and its suitability as a Finnish lake reference site using sedimentary diatoms

2008

Biotic homogenization of forest bird communities under human influence

2018

Human actions impact biodiversity worldwide. Specialist species are particularly sensitive to environmental degradation whereas generalists may even benefit from habitat changes. As a consequence, specialists are declining while generalists are increasing and, therefore, communities become more similar. This phenomenon is known as biotic homogenization. In boreal forests logging and forest management is the most important factor changing the native habitat. In this thesis I studied if human actions are homogenizing boreal forest bird communities. I further studied if protected areas can maintain their diversity and, thus, prevent homogenization. Through the individual studies, biodiversity …

Dangerous relationships : biases in freshwater bioassessment based on observed to expected ratios

2018

Copyright by the Ecological Society of America The ecological assessment of freshwaters is currently primarily based on biological communities and the reference condition approach (RCA). In the RCA, the communities in streams and lakes disturbed by humans are compared with communities in reference conditions with no or minimal anthropogenic influence. The currently favored rationale is using selected community metrics for which the expected values (E) for each site are typically estimated from environmental variables using a predictive model based on the reference data. The proportional differences between the observed values (O) and E are then derived, and the decision rules for status ass…

Kangasalan Vesijärven ekologisen tilan kehitys 1800-luvulta nykypäivään : paleolimnologinen tutkimus

2015

Kangasalan Vesijärvi eteläisessä Suomessa on melko kirkasvetinen ja keskisyvyydeltään matalahko (6 m) järvi, jossa tilavuudeltaan suuri tuottava kerros aiheuttaa alttiutta rehevöitymiselle. Tässä paleolimnologisessa tutkimuksessa tarkasteltiin sedimenttiin kertyneiden surviaissääski- ja piileväjäänteiden sekä sedimenttikerrostumien fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien avulla Kangasalan Vesijärven ekologisen tilan kehityshistoriaa 1800-luvun lopulta nykypäivään. Piileväyhteisö alkoi muuttua 1920-luvun lopulla kohti rehevämpiä olosuhteita suosivaa lajistoa ja muutokset jatkuivat 1970-luvulle, jonka jälkeen yhteisön lajikoostumus vakiintui. Surviaissääskiyhteisö alkoi vastaavasti muutt…

Ympäristösosiologia

2016

Esipuhe, 5 1. Luonto ja yhteiskunta – ympäristösosiologian lähtökohdat, Jarno Valkonen & Kimmo Saaristo, 7 2. Ympäristösosiologinen luonto, Jarno Valkonen, 29 3. Sosiologisia lähestymistapoja yhteiskunnan ympäristösuhteeseen, Marja Ylönen & Tapio Litmanen, 51 4.Tieto, tiede ja asiantuntijuus, Marja Ylönen, 83 5. Ympäristökonfliktit, Jarno Valkonen & Kimmo Saaristo, 101 6. Eläimet – luonnon ja yhteiskunnan rajoilla, Salla Tuomivaara, 115 7. Ympäristö, talous ja kulutus, Jarno Valkonen & Tapio Litmanen, 143 8. Riski ympäristösosiologian käsitteenä, Tapio Litmanen, 167 9. Teknologinen modernisaatio ja ympäristösosiologia, Tapio Litmanen, 183 10. Ympäristösosiologian haaste, Jarno Valkonen, 19…

Syvänne- ja litoraalipohjaeläinten käyttö pienten humusjärvien ekologisen tilan arvioinnissa

2007

Maankäytön ja muun ihmistoiminnan vaikutukset Länsi-Suomen pienvirtavesien pohjaeläimistön tilaan

2015

Valuma-alueen maankäyttö ja muu ihmistoiminta ovat muuttaneet virtavesien tilaa monin paikoin hyvin merkittävästi. Suomen vesienhoitolain tavoite on, että vesien tila on vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitoasetuksen mukaan pintavesien tilaa tulee arvioida ensisijaisesti vesieliöstön (kalojen, pohjaeläinten, levien ja vesikasvien) avulla, fysikaalisen ja kemiallisen seurannan ollessa näiden tukena. Virtavesien tilan arvioinnissa eräänä biologisena tekijänä käytetään koskipaikkojen pohjaeläinyhteisöjä. Etenkin pienempien virtavesien pohjaeläimistön tilaan vaikuttavista tekijöistä on vain vähän tietoa saatavilla. On tärkeää tunnistaa nämä tekijät ja niiden osalta taso, joka vaaran…